Mitä se oikeastaan tarkoittaa,
ja miksi se on oleellista?
Kuten tiedämme, vietämme töissä ison osan ajasta, katsotaan miltä se näyttää tunteina ⏱️
Jos tehdään töitä keskimäärin 8 h päivässä, 5 päivää viikossa, meidän kokonaisaika loma-ajat huomioituna näyttää tältä:
Viikossa 168 h – josta nukumme 56 h, olemme töissä 40 h, muuta käytettävää aikaa jää 72 h
Kuukaudessa 730 h – josta nukumme 243 h, olemme töissä 173 h, muuta käytettävää aikaa jää 314 h
Vuodessa 8 760 h – josta nukumme 2 920 h, olemme töissä 1 800 h, muuta käytettävää aikaa jää 4 040 h.
Tämä on oleellista ymmärtää siksi, että tulee ymmärrettäväksi myös se, miksi työarki kannattaa tehdä sellaiseksi, että myös sen ajan voi hyvin. Usein panostetaan hyvinvointiin, mietitään mitä syödään, miten liikutaan, huolehditaan nukkumisesta – hyvä niin. Sitten viikkoon jää se 40 tuntia, jonka helposti ulkoistamme jonkun muun vastuulle. Ja tämä on nimenomaan se tuntimäärä, joka pitää ottaa haltuun, jotta ”voi hyvin, myös töissä” siirtyy arkisiin tekoihin ja tulee todeksi.
Tähän vaikuttaa oleellisesti kaksi asiaa:
Se, miten työnantaja arvottaa työntekijöiden hyvinvoinnin ja miten tämä näkyy arjessa. Toinen vaikuttava tekijä olet sinä itse. Esimerkkinä työnantaja voi vaikka tarjota yhden tunnin aikaa viikossa liikkumiseen (joka olisi muuten toimiva tapa jokaisessa työpaikassa) ja sinä itse päätät, käytätkö sen ajan vai et. Toinen, hyvin yleinen esimerkki jonka kuulen usein, on lounastauot – kun ”niitä ei vaan ehdi pitää”. Tunnista – onko aidosti niin, että työnantajan toimet on sellaisia, ettet ehdi syödä vai oletko itse tehnyt päivästäsi sellaisen, ettet ehdi syödä?
Tämä on laaja kokonaisuus, jota tulen avaamaan lisää. Mutta isoin asia, jonka toivoisin ihmisten ymmärtävän on se, että työaikaa ei kannata käyttää vaan selviytymiseen. Onko työaika aina kivaa, ei tietenkään – ei mikään aika ole. Tiedän myös, että moni on työssä, jossa on oltava, jotta saa palkkaa vaikka työhön ei olisi älytöntä paloa. Siltikin tai sitä suuremmalla syyllä, on hyvä miettiä asiaa hyvinvoinnin kannalta. Mikään ei uuvuta varmemmin kuin työarki, jossa työ ei ole mielekästä ja josta vaan yrittää selviytyä päivästä toiseen sellaisella fiiliksellä, ettei itse voi vaikuttaa mihinkään.
Siinä, missä personal trainer tekee kanssasi ruokavalion tai treeniohjelman, työnohjaaja käy kanssasi läpi työarjen tapahtumia ja etsii sieltä asioita, joilla saat lisättyä hyvinvointia työarkeen. Tai kun työnantajalle syntyy ymmärrys siitä, että ihmiset ei sitoudu työpaikkoihin enää pelkästään palkalla, on työnohjaaja organisaatiolle hyvä tuki lisäämään hyvinvointia koko työyhteisön arkeen ja sitä kautta sitouttamaan työntekijöitä.